torstai 19. lokakuuta 2017

Kauden ensimmäiset kilpailut + video

Kauteni ensimmäiset kilpailut olivat syyskuussa. Kisat järjestettiin täällä Tampereella omassa kotihallissani, ja näissä kilpailuissa kilpailtiin vain lyhytohjelmilla. Kilpailusuoritukseni meni multa todella hyvin, paljon paremmin kuin ikinä olisin osannut odottaa. Tein lähes täydellisen suorituksen, jota taitoluistelussa on todella vaikea tehdä, tai ainakin mulle on. En ollut vielä kertaakaan onnistunut harjoituksissa tekemään ohjelmaa, jossa jokainen ohjelmani elementti olisi onnistunut, joten tunne kisasuorituksen jälkeen oli uskomattoman hyvä. Vaikka kyseessä olikin kauden avauskilpailu, onnistuin tekemään elämäni parhaan ohjelman. Tulokseen olin todella tyytyväinen ja pisteiksi sain uudet ennätyspisteeni 54,01, eli lyhytohjelman ennätyspisteeni paranivat viidellä pisteellä.

Lyhyt- sekä vapaaohjelmani ovat molemmat tällä kaudella uusia, ja ohjelmieni koreografina toimi Kiira Korpi. Oli hienoa työskennellä Kiiran kanssa, ja mielestäni näissä ohjelmissa näkyykin Kiiran kädenjälki. Pukuni teetin tänäkin vuonna Mia-Tuotteella, ja olen tykännyt uusista puvuistani todella paljon. Kuvia puvuista luvassa myöhemmin :)

Alla on vielä video blues-tyylisestä lyhytohjelmastani syyskuun kilpailusta.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Volyymiripsienpidennykset

Olen joskus miettinyt, kuinka ihanaa olisi omistaa pitkät ja tuuheat ripset, sillä omat ripseni ovat luonnostaan todella vaaleat ja huomaamattomat. Nyt sain kuitenkin mahdollisuuden näyttäviin ripsiin, sillä pääsen tekemään yhteistyötä Kauneuskeskus IHANA:n kanssa. Heidän kauttaan saan ripsienpidennykset eli volyymiripset, joita huollan tasaisin väliajoin kauneuskeskuksessa.
Untitled collage (1)
Ripsienpidennykset helpottavat arkea, sillä niiden kanssa ei tarvitse laittaa ripsiväriä ollenkaan, ja ripset näyttävät ympäri vuorokauden tuuheilta ja pitkiltä. Alkuun ripsiin piti vähän totutella, sillä kasvoja ei saa hieroa silmien alueelta niin kuin ennen, etteivät ripset irtoaisi, mutta pian siihenkin tottuu.

Ensimmäisistä ripsienpidennyksistäni pyysin aika luonnolliset, sillä en halunnut heti ensimmäisistä volyymiripsistäni liian erottuvia. Parin viikon päästä menin ensimmäiseen ripsihuoltoon, jossa otin ripsiin lisää pituutta ja tuuheutta. Nyt ripsissäni on pituutta 11 mm ja näistä olen tykännyt. Ripsihuollossa on myös kiva käydä, sillä työntekijät ovat Kauneuskeskus IHANA:ssa mukavia ja ammattitaitoisia ja luotan heidän osaamiseensa.

Ensimmäisellä kerralla ripsienlaiton yhteydessä myös kulmani värjättiin, joten kulmiakaan mun ei siis tarvinnut meikata vähään aikaan. Kulmien värjäystä aion ehkä vielä jossain vaiheessa ottaa uudestaan, sillä myös mun kulmat ovat luonnostaan todella vaaleat, ja värjättyjen kulmien kanssa ei tarvitse huolehtia kulmien meikkaamisesta joka aamu ja voi ilman meikkiä näyttää myös omasta mielestä hyvältä.
A IMG_7621 1

torstai 24. elokuuta 2017

Haasteena arki, taitoluistelu ja bloggaaminen

Kuvat: Mika Suvanto, Vaatteet: Mia-Tuote

Kävin kesällä yhtenä aamuna ottamassa kuvia valokuvaaja Mika Suvannon kanssa täällä Tampereella. Mielestäni kuvat onnistuivat hyvin, vaikka olikin vähän viileä, sillä kello oli vasta seitsemän aamulla, kun aloitimme kuvaukset. Voi olla, että saatan vielä tässä syksyllä käydä Mikan kanssa ottamassa lisää jotain kuvia, sillä sen verran hyvät kokemukset näistä kuvauksista jäi mulle.
E (2)

D
E (1)
B
A
blogiin
Tällä hetkellä mun elämä on tosi kiireistä. Kolmas vuosi lukiossa on lähtenyt käyntiin ja treenejä on monta kertaa viikossa aamuisin ja iltaisin. Välillä mulle on tullutkin sellainen tunne, että miten mä jaksan tätä kaikkea? Viime päivinä mä oon ollut jonkin verran stressaantunut ja ahdistunut ja mun itseluottamus on ollut heikko, ja treeneissä on mennyt jo pitkään huonommin kuin yleensä, joten valmentajat sanoivat mulle, että mun kannattaisi nyt ottaa pieni aikalisä. Olen ollut nyt siis pari päivää poissa harjoituksista ja selvitellyt ajatuksiani, ja huomenna mun olisi taas tarkoitus palata jäälle. Pitkää taukoa treeneistä en halua pitää, sillä haluan  pysyä kunnossa ja pitää taitoni tallessa. Mutta sitä mun täytyy vielä pohtia, että pystynkö oikeasti harjoittelemaan näin montaa kertaa viikossa ja samaan aikaan käydä koulua, ilman että oikeasti palan loppuun. Luistelu on asia, jota rakastan ja nautin tehdä, enkä ollenkaan haluaisi, että luistelu ja koulu aiheuttaisi sen, että mun arki olisi pakonomaista, ahdistavaa ja joka viikko aina samanlaista. Vaikka töitä on tehtävä, pitäisi tästä kaikesta silti kuitenkin pystyä nauttimaan. 

Välillä mietin myös ehkä liiankin usein sitä, mitä ihmiset musta ajattelevat, kun teen jotakin. Esimerkiksi tää blogin pitäminen on sellainen asia, mitä pohdin usein. En tunne juuri ketään luistelijoita, jotka kirjoittaisivat blogia, eikä melkein kukaan kavereistani tai tuttavistanikaan omista blogia, joten helposti alan itse miettiä, että onko tämä kaikki jotenkin "turhaa" ja "outoa" puuhaa muiden mielestä, ja että mitä kaikki musta oikein ajattelee, kun teen jotakin sellaista, mitä moni muu ei tee. Ehkä myös senkin takia tänne blogiin kirjoittaminen on vähentynyt mulla nyt vuosi vuodelta. 

Nilkkani on parantunut hyvin, ja heinäkuun viimeisellä viikolla pystyin harjoittelemaan jäällä kaikkia kolmoishyppyjä. Teippaan vielä kuitenkin nilkkani urheiluteipillä jäätä varten ja oheisissa käytän nilkkatukea. Jäällä tuntuu siltä, kuin olisin joutunut aloittamaan kaiken alusta, sillä hyppyjeni tekniikka mulla on aika pahasti edelleen hakusessa. Olen päässyt nyt muutamia kertoja myös niitä vaikeimpia kolmoishyppyjä, mutta kaikissa hypyissä toistovarmuuteni on vielä niin heikko, että kisakuntoon päästäkseni on mun tehtävä paljon töitä.

 Mutta ehkä se tästä vielä lähtee, kunhan muistan olla stressaamatta liikaa ja antaa aikaa itselleni.

torstai 6. heinäkuuta 2017

Lomailua Oulussa

Nallikari
A4
B2
Nallikari
Nallikari 2
y1
Y2
Joanna Kallela 4
Joanna Kallela 3
Kaksi alinta kuvaa by Sirpa Siik Photography

Toisen lomaviikkoni vietin Oulussa siskoni luona. Säät olivat onneksi siellä hyvät niinä päivinä kun Oulussa olin käymässä. Oulussa olen käynyt kerran aikaisemmin, mutta nyt pääsin näkemään kaupunkia vielä lisää. Pakko myöntää, että Oulu on kyllä tosi kaunis kaupunki. Nallikarin ranta oli upea, harvasta paikasta Suomessa löytää noin kivaa rantaa. Oltiin siellä pari tuntia, ja sitten kun oltiin lähtemässä pois, niin ihan yhtäkkiä rannalle tuli kova hiekkamyrsky. Hiekkaa lensi joka suunnasta ja ranta tyhjeni kyllä äkkiä. En oo tollasta hiekkamyrskyä edes ennen nähnyt! :D

Oulun reissun ensimmäisenä päivänä kävin kuvailemassa ihanassa ilta-auringossa valokuvaaja Sirpa Siikin kanssa. Lisää kuvia tulossa myöhemmin :) Mutta nyt mun toinen lomaviikko luistelusta on tullut päätökseen, ja huomenna suuntaan kohti Joensuuta luisteluleirille. Joensuun leirin jälkeen käynnistyy mun viimeinen lomaviikko, tosin silloinkin kuitenkin treenailen kotona omatoimisesti, vaikka lomalla olenkin. Loma treeneistä on oikeestaan vaan hyväksi, keho ja mieli ehtii palautua, ja syksyllä jaksaa taas treenata täysillä.

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Keskikesän juhlaa

B4
B3
B12
B9
PicMonkey Image
B10
B6
B13
Tänä juhannuksena olimme perheeni kanssa mökillä, Mökillä on niin paljon kuvattavaa, kun maisemat ovat siellä niin erilaiset kuin kotona, joten viikonlopusta suuri osa kului valokuvatessa. Valokuvaamisesta ja kuvattavana olemisesta on tullut mulle harrastus, jota tykkään tehdä, aina kun mulla on siihen aikaa. Valokuvat ovat aina olleet mulle tärkeitä, sillä niiden avulla voin ikuistaa hetket ja muistella menneitä tapahtumia. 

Nyt on viikon loma luistelusta pidettu ja juhannusta vietetty, ja on aika palata taas jäälle. Seuraavaksi suuntaan leirille Valkeakoskelle. 

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Mitä mulle kuuluu?

Moi!
Mun blogin päivittäminen on viime aikoina jäänyt tosi vähälle. Lähinnä sen takia, että mun arki on ollut todella kiireistä, eikä mun aika ole riittänyt tähän. Bloggaaminen ei ole pelkästään tekstien kirjoittamista blogiin, vaan valokuvien ottaminen, kuvien siirtäminen koneelle, kuvien muokkaaminen ja niiden lataaminen blogiin vie myös yllättävän paljon aikaa. Nyt näin kesällä kun ei ole koulua, mulla on aikaa enemmän ja ehdin käyttämään vapaa-aikaani valokuvaamiseen ja kuvien muokkaamiseen. 
Blogiin
Kuva & asu: Mia-Tuote

Peruskuntokausi ja uuteen kauteen valmistautuminen alkoi mulla huonosti. Toukokuun puolessavälissä nilkastani revähti nivelsiteet, kun tein oheisissa maalla kaksoisakselia. Kahden viikon ajan jouduin olemaan pois reeneistä ja jalkaani laitettiin ilmalasta tukemaan nilkkaa. Kahden viikon jälkeen sain ilmalastan pois ja pääsin takaisin jäälle. Ensimmäisinä viikkoina en voinut hyppiä ollenkaan, mutta kesäkuun alussa oman seuran leirillä pystyin tekemään jo muutaman kolmoishypyn. Nilkka ei kuitenkaan edelleenkään kestä kolmoishyppyjä kunnolla, enkä voi tehdä kuin vain aina muutaman hypyn, ja hyppiessä joudun keskittymään todella tarkkaan, ettei nilkka mene väärään asentoon hypyn alastulossa. On selvää, että tulevan kauteni aloitus ei mene suunnitelmien mukaan, sillä voi olla, että vasta loppukesästä tai alkusyksystää voin alkaa kokeilemaan tällä kipeällä nilkalla ponnistettavia hyppyjä.

Kaksi vuotta sitten mulla murtui jäällä tämä sama nilkka, josta nyt meni nivelsiteet. Alkuvaiheessa en kuitenkaan tajunnut, että todellisuudessa tämä nivelsidevamma on pahempi ja pidempiaikaisempi vamma kuin nilkassani ollut pieni murtuma. Nyt kun nilkastani on mennyt nivelsiteet, on nilkka paljon löysempi ja riskialttiimpi sille, että nilkka nyrjähtää tai venähtää joskus uudestaankin. Olen onneksi saanut Tampereen Urheiluakatemian TOP-Teamin kautta fysioterapiakäyntejä, joista saan itselleni paljon hyödyllisiä vinkkejä ja harjoitteita nilkan kuntouttamiseen ja vahvistamiseen. 
A
B
Kesäkuu alkoi koulujen loppumisella ja siskoni ylioppilasjuhlilla. 
C2
B5
C1
Kesäkuun kaksi ekaa viikkoa treenasin oman seuran leirillä Tampereella, jonka jälkeen vuorossa oli viikon mittainen loma luistelusta ja reissu Helsinkiin.

torstai 22. kesäkuuta 2017

Reykjavik, Islanti

1
2
3
4
7
8
Tästä Islannin reissusta on jo monta kuukautta aikaa, mutta päätin nyt kuitenkin vielä (näin juhannuksen aikaan) jakaa nää talviset kuvat Islannista. Tää oli nyt mun toinen kerta Reykjavikissa ja molemmilla kerroilla olin siellä PM-kilpailujen vuoksi. Islanti on hieno paikka, mutta todella kallis maa. Tälläkään kertaa en päässyt kuumille lähteille vaikka kovasti olisin halunnut, mutta ehkä saan vielä joskus sitten nähdä myös ne.

lauantai 6. toukokuuta 2017

Kokemuksia CAP-Autokoulusta

a IMG_1390 1
Olen jo pitkään haaveillut ajokortista ja siitä, että voin itse ajaa treeneihin ja kouluun autolla. Noin viikko sitten mun pitkäaikainen haave vihdoin toteutui, kun läpäisin ajokokeen ja sain hyväksytyn kuljettajantutkintopaperin käteeni. Kävin autokoulun CAP-Autokoulussa. En ollut aikaisemmin kovinkaan paljoa miettinyt, minkä autokoulun valitsisin, mutta lopulta päädyin CAP-Autokouluun, joka osoittautui erittäin hyväksi valinnaksi.
PicMonkey Image 1
Aloitin autokoulun noin kolme ja puoli kuukautta ennen syntymäpäivääni. Autokoulu lähti liikkeelle teoriatunneilla, jotka kaikki suoritin etänä. Etätunnit helpottivat autokoulunkäyntiäni todella paljon, sillä kiireisen elämäni vuoksi en olisi ehtinyt menemään säännöllisesti autokoululle teoriatunteja varten. Vaikka hullulta kuulostaakin, kävin ensimmäisen kerran paikanpäällä autokoululla vasta noin viikkoa ennen kuin sain ajokortin. Kaikki asiat oli saatu sovittua puhelimien välityksellä niin hyvin, ettei autokoululla käymisen tarvetta ollut.

Teoriatunnit kävin iPadini kautta kotona tai kirjastossa usein joko aamulla ennen koulua tai koulun jälkeen. Teoriatunteja seuratessa oli mukava syödä rauhassa aamupalaa ja juoda teetä ja makoilla kotona sängyllä. Aika mukavan kuuloista, vai mitä? Etätuntien jälkeen tein autokoulun sivuilla harjoitustehtäviä ja luin läpi tunnilla käytyä oppimateriaalia. Teoriakokeeni oli pari viikkoa ennen ajokoetta ja harjoittelin kokeeseen paljon. Harjoittelu tuotti tulosta, sillä teoriakokeesta pääsin ensimmäisellä yrityksellä läpi.

Muistan hyvin ensimmäisen ajotuntini. Kello oli puoli kahdeksan illalla, ulkona oli pimeää ja kävelin suoraan Hakametsän jäähallista parkkipaikalle, jossa minua odotti CAP-Autokoulun auto ja mukava ajo-opettaja, jota en ollut ennen tavannut. Jännitin ensimmäistä tuntia aika paljon, sillä en ollut ikinä ennen ajanut autoa tai edes perehtynyt auton laitteisiin, joten kaikki oli ihan uutta mulle. Vaikka lähtötasoni ei ollut kovin korkea, tunti meni silti hyvin ja edistystä tapahtui, ja tunnin jälkeen odotin innolla seuraavaa ajotuntia. Tunnit olivat aina todella kivoja ja opettajani oli rento ja mukava. Myös ajotunnit olivat rentoja ja joustavia, sillä kävimme yhden ajotunnin aikana Ideaparkin autoliikkeessä ihastelemassa kalliita autoja, vaikka se ei varsinaisesti tunnin suunnitelmaan alunperin kuulunutkaan. 
PicMonkey ImageEtäteoriatuntien lisäksi CAP-Autokoulun parhaita puolia oli ajotuntien joustavuus. Sain itse päättää, mistä paikasta ajotuntini alkaa ja minne se päättyy. Tämä helpotti suuresti, sillä pääsin esimerkiksi heti harjoitusten jälkeen lähtemään suoraan ajotunnille jäähallin pihasta. CAP-Autokoulussa on käytössä myös ajosimulaattori, jota pääsin kokeilemaan kaksi kertaa. Suoritin simulaattorissa pimeänajon ja liukkaanajon. Simulaattorilla ajaminen oli kokemuksena mielenkiintoinen.

Syntymäpäiväni on 2.5. eli heti vapun jälkeen, ja halusin varata ajokokeen heti sille päivälle kun täytän 18, joten ajelimme viimeisiä ajotunteja vappuna. Ajokokeeni oli kello 9.00 aamulla, ja jännitin vielä ajokokeen aikana todella paljon. Ajokokeessa sain palautetta joistakin asioista, jotka olisin voinut tehdä paremmin, mutta kokonaistulos oli sen verran hyvä, että pääsin ensimmäisellä yrityksellä kokeesta läpi ja sain hyväksytyn kuljettajantutkintopaperin käteeni. Myös ajo-opettajani jännitti puolestani, miten ajokokeessa käy ja oli iloinen kun sain hyväksytysti kokeen suoritettua. Oli hienoa saada tavoitteeni toteutumaan, eli saada ajokortti heti 18-vuotissyntymäpäivänäni. Nyt jatkossa voin itse harjoitella ajamista liikenteessä vastuullisena kuljettajana.
a
Olin kuullut kaveriltani aiemmin, että CAP-Autokoulussa opettajat ovat mukavia ja rentoja ja opetus on hyvää. Näin voin nyt itsekin todeta, ja lisäksi ajotuntien sujuvuus ja mahdollisuus suorittaa teoriatunteja etänä ovat ehdottomasti CAP-Autokoulun parhaita puolia. CAP:in toimipisteet sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä, joten autokoululle kulkeminen oli myös helppoa. Voisin enemmän kuin mielelläni suositella jokaiselle autokoulun aloittamista harkitsevalle juuri CAP-Autokoulua :)

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Helmikuun kuulumisia

16939165_10208663199158914_6810058013351747694_n
16996120_10208663198398895_7478797384817909079_n
16939571_10208663198718903_4675762816272817216_n
kuvat: Tomas Zpindel / Mentor Torun Cup 2017

Joulukuun SM-kilpailujen jälkeen olen kilpaillut Puolan lisäksi kahdessa pienemmässä kilpailussa täällä Suomessa. Ensi viikolla onkin sitten kauteni viimeinen kilpailu - PM-kilpailut Islannissa. Viime vuonna voitin Juniorisarjassa Pohjoismaiden mestaruuden, ja nyt on sitten aika siirtyä kilpailemaan aikuisten sarjaan. Tämän kauden yksi tavoitteistani olikin saada paikka PM-kilpailuihin Seniori-sarjaan. Kisoihin en aseta mitään erityisiä sijoitustavoitteita, tavoitteenani on onnistua ohjelmissa niin, että voin olla niihin itse tyytyväinen. Kilpailuun on tulossa myös Italian Carolina Kostner, joka on huippuluistelija, jota olen ihaillut jo pienestä pitäen. Vaikka omat taitoni luistelijana ovat vielä kaukana Kostnerin tasosta, en silti koskaan olisi uskonut kilpailevani Carolina Kostneria vastaan.

Helmikuussa meillä oli myös koulussa vanhojentanssit, ja päivä oli kokonaisuudessaan todella upea. Päivä oli hyvin pitkä, herätys oli jo puoli kuuden aikoihin aamulla ja nukkumaan menin yöllä kolmen jälkeen, mutta missään vaiheessa ei iskenyt väsymys ja koko päivä oli ikimuistoinen. Tämän päivän voisin elää uudestaan.
ö
ö 1
ö 2
ö 3

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Torun, Puola

a IMG_5616 1
a IMG_5620 1
a IMG_5622 1
a IMG_5611 1
Viime viikolla matkustin Puolaan kilpailuihin. Kisat eivät menneet ihan toivotulla tavalla - lyhytohjelma epäonnistui täysin, ja vapaaohjelmakilpailun jouduin jättämään väliin sairastumisen vuoksi.

En lähtenyt kilpailuihin ihan parhaalta pohjalta, sillä olin juuri lähtöä edeltävänä päivänä loukannut jalkani harjoituksissa kaatuessani. Harjoitukset eivät myöskään ohjelmien osalta olleet menneet vähään aikaan kovin hyvin, joten itsevarmuus ja omiin taitoihin luottaminen ei ollut ihan korkeimmasta päästä. Olin myös teroittanut luistimeni eri paikassa kuin yleensä, joten luistelu niillä oli erilaista, ja halusin vielä ennen kilpailua saada teroitettua luistimet siellä missä yleensäkin luistimeni teroitan, joten ainut mahdollisuus oli mennä suoraan kisoihin juuri teroitetuilla luistimilla. Kaiken lisäksi sain kisoja edeltävänä päivänä Torunissa itselleni flunssan, ja pienikin hengästyminen aiheutti kurkkuuni kovaa kipua. Näiden kaikkien asioiden myötä olo jäällä ei ollut tavallinen eikä luisteleminen tuntunut samalta kuin yleensä. Tein hypyt paljon pienemmästä vauhdista kuin yleensä, enkä pystynyt luistelemaan rennosti ja rohkeasti. Ohjelmaan en saanut hyvää kisafiilistä, ja ohjelmani päättyikin kaikkien kolmen hypyn epäonnistumiseen.

Seuraavana päivänä oli vuorossa vapaaohjelma. Kilpailuharjoituksissa kurkkuuni sattui hengästyminen todella paljon, mutta pystyin kuitenkin siitä huolimatta tekemään melko hyvän vapaaohjelmaharjoituksen. Harjoituksien jälkeen menimme kaupungille kiertelemään, jolloin oloni tuntui huononevan, ja halusin vain takaisin hotellille. Myöhemmin tulimme siihen tulokseen valmentajani kanssa, että minun ei kannata kilpailla enää vapaaohjelmassa, sillä oloni tuntui kuumeiselta. Joten jättäydyin kilpailusta pois, ja jäin seuraamaan kilpailua hotellilta livelähetyksen kautta.
PicMonkey Image
PicMonkey Image 1
Joskus urheilijoille käy näin, ja tällä kertaa näin kävi mulle. En ole vieläkään kunnolla terve, mutta olen kuitenkin päässyt jo jäälle. Huomaan heti, kuinka sairastamisen ja sängyssä makaamisen myötä fyysinen kunto laskee. Toivon, että flunssa menisi pian ohi, ja että kyseessä ei olisi poskiontelontulehdus, sillä sitä olenkin ehtinyt tällä kaudella sairastaa jo kahdesti aiemmin. Mutta tästä pikkuhiljaa pyrin taas saamaan itseni ja ohjelmiani kisakuntoon tulevia kilpailuja varten.