BLOGINI MUUTTAA

BLOGINI MUUTTAA UUTEEN OSOITTEESEEN:

nouw.com/joannakallela

Kiitos kun olet lukenut blogiani täällä Bloggerissa. Nyt kuitenkin päätin aloittaa bloggaamisen alusta uudella blogialustalla Nouw-palvelussa. Uutta blogiani voit seurata mm. Bloglovinin ja Facebookin kautta.

Toivottavasti nähdään uudessa blogissani! :)

Rantalomailua Yyterissä ja laivatuliaisia

Mä niiin nautin näistä rantakeleistä! Tää kesä tähän mennessä on ollut ihan super ihana, erityisesti säiden takia. Kesällä oon vaan selkeesti paljon energisempi ja pirteempi kun talvella. Tää kesä on ollut mulle erilainen kesä kuin koskaan aikaisemmin, sillä kaikkina aikaisempina kesinä olen treenannut monta viikkoa luisteluleireillä eri puolilla Suomea ja luistelusta olen pitänyt lomaa kaksi tai kolme viikkoa. Nyt kun en enää luistele, olen ihan itse saattanut päättää, mitä teen milloinkin. Kesäkuussa tein työpäiviä lasten liikuntaleirillä kahdeksasta neljään, mutta nyt heinäkuussa olen todella vapaasti voinut päättää omista menoistani. Tässä kuussa olen tehnyt satunnaisia työvuoroja kaupassa sekä muutamia muita keikkatöitä. Lisäksi olen myös yrittänyt valmistautua syksyn yo-kirjoituksiin lukemalla terveystietoa, ja käynyt aina välillä salilla treenailemassa tai juoksemassa lenkkejä, rullaluistelemassa tai pyöräilemässä.

Yyterin loma oli yksi tämän kuun kohokohdista. Koko päivän oli melkein +30 astetta lämmintä ja oli ihanan virkistävää käydä uimassa merivedessä. Päivän aikana ehdin ruskettua ihan mukavasti, mutta samalla onnistuin myös palamaan naamasta, sillä olin laittanut siihen vähän liian vähän aurinkorasvaa...

Tänä viikonloppuna mun äiti kävi risteilyllä, ja yllätyksekseni toi mulle kaikkia kivoja tuliaisia. Ne ketkä tuntevat mut hyvin tietää, että mä rakastan suklaata ja muita makeita juttuja sekä teetä, joten lahja oli kyllä mieluinen mulle. Toi pinkki muumikassi on mun mielestä myös tosi söpö! Teepaketin vieressä olevan keltaisen purkin sisältö ei tuosta kuvasta paljastu, mutta siellä on kuulemma kosteuspyyhkeitä sisällä. Tällaiset kivat yllätykset piristävät aina päivää :)

Haluaisin nyt kuulla teiltä erilaisia kehitys- ja postausideoita tähän mun blogiin liittyen. Miten mä voisin kehittää blogiani paremmaksi? Mitä voisin tehdä erilailla/mitä teen hyvin? Minkälaisia postauksia haluaisit multa lukea? Olisi kiva kuulla teiltä mielipiteitä, joten olisi tosi kiva, jos voisit jättää kommentin alle! :)

Päiväreissu Helsinkiin

Vähän aika sitten tein päiväreissun Helsinkiin. Me lähdettiin aamulla klo 7.20 Onnibussilla kohti Helsinkiä ja takaisin tultiin klo 21.20. Jalat olivat aika vähän väsyneet päivän jälkeen, sillä kävelyä ton päivän aikana tuli melkein 17 kilometriä. Päivän aikana käytiin Kauppatorilla, Korkeasaaressa, Tuomiokirkolla, Kampissa ja Foorumissa ja ruokapaikoissa. Korkeasaaressa kävin viimeksi ehkä neljä vuotta sitten, joten se oli mulle paikkana jo aika tuttu. Reissu oli kiva ja sää oli onneksi tosi hyvä, joten päivän aikana sai vähän ruskettuakin.

Syömässä me käytiin Cafe Bar No 9:ssä, jossa ruoka oli hyvää, mutta paikan viihtyisyys oli vähän huono. Korkeasaaressa me syötiin myös jätskit, ja myöhemmin illalla käytiin Starbucksilla raikkailla juomilla. Mä otin Very Berry Refreshan ja se oli kyllä tosi hyvää! Se sopi hyvin kuumana päivän viilentäjäksi. Ennen kotiin lähtöä me käytiin myös kaupassa, jonka salaattibaarista ostin itselleni pienen salaattiannoksen.

Juhannustunnelmia mökiltä

Juhannuksen vietin tänäkin kesänä isovanhempieni mökillä. Viikonloppuun kuului veneilyä, saunomista, lettujen paistamista, grilliruoan syömistä ja pelien pelailua. Letut tosin jouduttiin paistamaan tänä vuonna sisätiloissa liiallisen tuulen vuoksi. Sää ei ollut tänäkään juhannuksena ihan parhaimmasta päästä, mutta onneksi ei kuitenkaan ihan koko aikaa satanut. Vapaapäivä töistä tuli tarpeeseen, ja kohta mulla alkaakin onneksi viimeinen työviikkoni ennen lomaa.

Arvontavoitto ja elämäni ensimmäinen kakku

En ole varmaan ikinä voittanut mistään arvonnasta mitään lukuunottamatta yhtä kertaa, jolloin voitin luistelukisojen arpapöydästä perheelleni leivänpaahtimen. Katselen aina netissä pyöriviä arvontoja ajatuksella: "En kuitenkaan voita mitään, joten ihan turha osallistua", enkä melkein ikinä osallistu mihinkään sellaisiin arvontoihin, joissa vain yksi tai muutama voi voittaa palkinnon. Tänä keväänä tein kuitenkin poikkeuksen ja osallistuin Himalaya Herbalsin Instagram-tilillä olevaan arvontaan. Tällä kertaa arpaonni suosi minua ja voitin laatikollisen valkaisevaa hammastahnaa ja hoitavaa käsirasvaa. Arvontaan osallistuin lähinnä valkaisevan hammastahnan toivossa, sillä olen jo jonkin aikaa sitten todennut etuhampaideni olevan hieman kellertävät, ja toiveenani olisikin saada niistä valkoiset. Myös nuo käsirasvat tulevat tarpeeseen, sillä käteni ovat jostain syystä olleet jo pitkään todella kuivat.

Hampaani eivät ole ikinä olleet mulla mitenkään ylpeydenaihe, sillä ne ovat olleet tosi vinot jo pitkään. Tänä keväänä sain kuitenkin vihdoin kutsun oikomishoitoon, jossa mulla todettiin erittäin paha purentavika johtuen siitä, että leukani on liian takana yläleukaani nähden. Kun purentavikani huomattiin vasta näin myöhään, ei oikominen enää tässä vaiheessa ole todellakaan mikään helppo juttu. Luvassa on iso prosessi, jonka aloittamista täytyy todella pohtia ennen siihen ryhtymistä. Tästä oikomishoidosta kerron kuitenkin lisää sitten kun olen pohtinut, aloitanko hoidon vai en.

Viime viikolla leivoin elämäni ensimmäisen kakun. Kyseessä oli sydämenmuotoinen mansikka-persikka-kakku. Aivan täydellistä siitä ei tullut, sillä se lössähti hieman keskeltä (taisi jäädä vähän raa'aksi) ja kostutin sitä ehkä hieman liikaa, mutta joka tapauksessa maistui se todella hyvältä. Kakun tekemisessä ehkä kivoin vaihe oli sen koristelu ja siihen käytinkin reilusti aikaa. En leiponut tätä kakkua minkään juhlan tai vieraiden vuoksi, lähinnä vaan perheelleni viikonlopun herkutteluhetkiin ja samalla kakunleipomisharjoituksena itselleni.

Millainen on taitoluistelijan ruokavalio?

Monet ihmiset ovat elämäni aikana kysyneet, onko minulla jotakin tietynlaista ruokavaliota, jota minun pitää noudattaa taitoluistelun vuoksi. Vaikka en enää taitoluistelija olekaan, pyrin silti syömään edelleen aika samalla tavalla kuin aina ennenkin olen syönyt. Tosin joitain pieniä muutoksia olen tehnyt ruokavaliooni nyt taitoluistelun lopettamisen myötä, ja tässä postauksessa kerron niistä lisää.

Taitoluistelussa on tärkeää näyttää hyvältä ja kropassa ei saa juurikaan olla ylimääräistä rasvaa, joten ruokavalioon on kiinnitettävä huomiota. Ikinä meille ei kuitenkaan ole annettu mitään tiettyä suunnitelmaa, että mitä pitäisi syödä milloinkin, vaan enemmänkin on ohjeistettu yleisellä tasolla.

Näitä asioita pyrin suosimaan arkiruokailuissani:

- lautasmalli (puolet kasviksia, 1/4 proteiinia ja 1/4 hiilihydraatteja)

- runsaasti marjoja, hedelmiä ja salaattia

- maustamaton jogurtti, rahka

- puuro

- piltit

- vähärasvaiset ja -sokeriset tuotteet

- leivänpäällä kalkkunaleike kinkun sijaan

- kala ja kana

Näitä asioita pyrin välttämään:

- mehut ja limsat

- sipsit, karkit jne.

- makeat ja suolaiset leivonnaiset

- hampurilaiset, pitsa, nugetit, ranskalaiset, makkara, pekoni 

- vaaleat leivät

- maustetut jogurtit ja rahkat

- murot ja sokeriset myslit

- välipala- ja proteiinipatukat

- juustot

Välipaloina syön yleensä esimerkiksi hedelmiä, marjoja, rahkaa, jogurttia, pilttiä, ruisleipää Becelillä, kalkkunaleikkeellä ja kurkulla tai tuorepuuroa.

Miten ruokatottumukseni ovat muuttuneet huippu-urheilun lopettamisen myötä?

Nykyään mun ei enää tarvitse miettiä ihan niin tarkkaan sitä, kuinka paljon tai mihin aikaan tarkalleen voin syödä ennen urheilua, mutta taitoluistellessani liian suuri annoskoko tai myöhäinen syöminen hankaloitti hyppimistä. Kun urheilin viikossa yli 20 tuntia, kulutin myös enemmän energiaa kuin nyt kun liikun ehkä 5-10 tuntia viikossa. Olen siis hieman pienentänyt annoskokojani, esimerkiksi välipaloilla sekä aamu- ja iltapaloilla syön vähemmän kuin aikaisemmin, enkä edes aina syö iltapalaa enää. Ennen söin välipaloilla leipiä, hedelmää ja jogurttia, nykyään yleensä vain vähän hedelmää tai jogurttia (tai molempia, riippuen näläntunteestani). Koulussa meillä on ruokailu jo klo 11 ja itse herään vasta puoli yhdeksän aikoihin, joten nyt kun en enää käy aamutreeneissä, niin ei mun tarvitse syödä kovin runsasta aamupalaa.

Kuinka usein syön herkkuja? 

Pyrin syömään arjessani usein mahdollisimman terveellisesti, mutta ruokavaliooni mahtuu myös herkkuja. Pyrin noudattamaan 80/20-periaatetta, jossa 80% ruokavaliostani koostuu terveellisistä ruoista ja 20% jostakin muusta. Pienempänä pidin aina yhden herkkupäivän viikossa ja se oli lauantai, jota odotin aina koko viikon ja lopulta päädyin syömään karkkia ja suklaata kaksin käsin koko viikon edestä. Nykyään olen sitä mieltä, että itselleni sopii paremmin se, että annan itselleni myös viikolla luvan syödä pienen määrän herkkuja, jos siltä tuntuu. Näin pystyn hillitsemään makeanhimoani paremmin. 

Joskus jos haluan herkutella terveellisemmin, valitsen esimerkiksi marjoja tai hedelmäsalaattia ja siihen lisään vähän kermavaahtoa tai jäätelöä. Suurimpia herkkujani ovat kuitenkin suklaa, jäätelö, kakut ja itsetehdyt leivonnaiset. Tykkään herkutella myös pastalla ja kiinalaisella ruoalla. Suolaisisista herkuista, kuten pitsasta, hampurilaisista tai sipseistä en juurikaan tykkää, joten niitä mun tulee syötyä harvoin. Limsaa tai mehua en myöskään juo juuri koskaan.  

Jos haluat jatkossakin lukea multa ruoka-aiheisia postauksia, jätä kommentti! :)

Tapahtumia kuluneelta vuodelta

Tässä postauksessa kerron tapahtumista viimeisen puolen vuoden ajalta, joista en ole täällä blogissa juurikaan kertonut.

Kisakauteni alkoi syyskuussa, ja ensimmäiset kilpailut onnistuivat multa todella hyvin ja voitin kisan. Molemmissa valintakisoissa olin mitaleilla, ja syksyn aikana matkustimme myös kisareissulle Innsbruckiin. Kisat siellä eivät menneet kovin hyvin, mutta kokonaisuudessaan reissu oli kuitenkin kiva.

Joulukuun SM-kisoissa olin kuudes, viime vuonna olin neljäs. Harjoitusjakso syksyllä oli ollut huono, joten en voinut odottaakaan kisoista mitenkään erityisen hyvää menestystä. Yritin kuitenkin tehdä parhaani ja nauttia esiintymisestä yleisölle. 

Tänä vuonna Pohjoismaiden mestaruuskilpailut järjestettiin Rovaniemellä. Nämä olivatkin jo kuudennet PM-kilpailut, joihin pääsin edustamaan Suomea. Urani ehkä parhaimmat hetket ovatkin tulleet PM-kisoista, kuten esimerkiksi Junioreiden Pohjoismaiden mestaruus sekä myös Noviisisarjassa kultamitalin voitto.

Tällä kertaa kisat eivät onnistuneet toivotulla tavalla. Lyhytohjelmassa kaaduin kolmoisflipin, jossa nilkkani vääntyi. Pystyin luistelemaan ohjelman loppuun, mutta vapaaohjelmaan en enää pystynyt jatkamaan. Kisan keskeyttäminen harmitti todella paljon, sillä olin pohtinut urani lopettamista kevääseen ja tiesin, että nämä todennäköisesti jäisivät viimeisiksi arvokisoikseni. Ja oikeastaan ne jäivätkin koko urani viimeisiksi kilpailuiksi.

Vääntynyt nilkka oli sama nilkka, josta minulla viime keväänä venähti nivelsiteet, ja pari vuotta sitten siihen tuli pieni murtuma. Loppukevät kuluikin sitten nilkkaa kuntouttaessa, kevätnäytöstä harjoitellessa ja sen pohtimisessa, että aionko jatkaa uraani enää.

PM-kilpailuista Rovaniemeltä matkustin Ouluun siskoni luokse noin neljäksi päiväksi. Oulussa menin valmentamaan siskoni kanssa pieniä luistelijoita, vaikka alussa nilkkaani sattui vielä luistimilla seisominenkin.

Kevääseeni kuului myös yo-kirjoitukset, penkkarit ja abiristeily. Nuo kaikki tapahtumat olivat mieleenpainuvia kokemuksia, joita tuskin tulen unohtamaan. Abiristeilyn kohokohtana oli JVG:n esiintyminen, sillä JVG on yksi lempiyhtyeistäni.

Taitoluistelu-urani päättyminen tapahtui viikon seuramme kevätnäytöksen jälkeen. Lopettaminen oli ehkä suurin ja haastavin päätös, mitä koskaan olen joutunut tekemään. Päätös lopettamisesta ei syntynyt ihan hetkessä, sillä olin kuitenkin pitkään harkinnut ja pohtinut sitä.

Lopettamisen jälkeen elämäni on ollut erilaista kuin koskaan ennen. Olen itse saanut vapaasti päättää mitä teen milloinkin, ja olen kokenut vapauden mielekkääksi asiaksi. Olen mm. käynyt valmentamassa pienempiä luistelijoita, urheillut ja liikkunut omatoimisesti ja keskittynyt koulujuttuihin. Olen ollut ihan tyytyväinen päätökseeni.

Yo-tuloksia ja uusia haasteita

Moi!

Viime aikoina on ollut ihan superihania säitä, on ollut niin lämmin. Luin uutisesta, että viime kesänä hellepäiviä oli tasan yksi Tampereella, mutta tänä vuonna niitä on ollut jo nyt toukokuussa aika monta. Toivotaan, että nää lämpimät ilmat jatkuis vielä kesäkuussakin.

Viime viikolla julkaistiin kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset ja mä sain tietää matikan ja ruotsin arvosanat. Ruotsista sain E, mihin olin vähän pettynyt, sillä prelistä sain L. Matikasta sain M, jonka menen varmaan syksyllä korottamaan. Tavoitteena mulla olisi päästä vuoden päästä kauppakorkeakouluun, mutta tuskin sinne ainakaan todistusvalinnalla tulen pääsemään enkä välttämättä pääsykokeellakaan ekalla yrityksellä, sillä kilpailu kauppakorkeeseen on kovaa. Eniten mua kiinnostaisi siellä markkinointi, yrittäjyys ja johtaminen.

Kesäkuun alussa mulla alkaakin sitten kesätyöt liikuntaleirien ohjaajana. Pääsin vähän aika sitten myös Ekstraajille keikkatyöhön, eli siinä työssä teen satunnaisesti keikkavuoroja S-ryhmän kauppoihin, joko hyllytystä tai kassalla toimimista. Olinkin jo ensimmäisessä työvuorossani ja olihan se aika jännää, kun oli niin paljon asioita, mitä en vielä osannut ja muistanut. Vielä on siis paljon harjoteltavaa, mutta ehkä se tästä pikkuhiljaa kokemuksen myötä helpottuu.

Tajusin, että mulla on tosi paljon kuvia tallessa puhelimessani ja kamerassani tältä vuodelta, joita en ole tänne blogiin jakanut. Kuluneena vuonna mulla ei ollut aikaa, intoa eikä energiaa päivittää tätä blogia, koska olin tosi usein niin väsynyt ja uupunut arjesta. Blogini on siis ollut hyvinkin hiljainen jo pitkään, mutta nyt ajattelin korjata asian ja postailla useammin. Tässä koeviikon lukemisten ohessa yritän siirtää ja läpikäydä niitä puhelimen muistiani täyttäviä tuhansia kuvia, jotka eivät ole missään vaiheessa vielä koneelleni päässeet.

Ajattelin tehdä ainakin pari luisteluaiheista postausta, toisen mun urani viimeisestä kaudesta ja toisen yleisesti mun luistelu-urastani. Miltä kuulostaisi? :)

Elämä ilman luistelua

Siitä on nyt vähän yli kuukausi aikaa, kun tein tähänastisen elämäni suurimman päätöksen - taitoluistelun lopettamisen. Elämäni ilman luistelua on ollut aika lailla sellaista kuin sen kuvittelinkin olevan, eli rennompaa ja vapaampaa. Enää mun ei ole tarvinnut herätä puoli seitsemältä aamulta liian lyhyiden yöunien jälkeen aamutreeneihin, vaan olen saanut herätä joka päivä vasta kahdeksan jälkeen (lukuunottamatta yhtä päivää, jolloin heräsin kuudelta Vantaalla pidettävää luistelukouluohjaajakoulutusta varten). Itse en ole yhtään aamuihminen, joten on ollut tosi ihanaa saada vihdoin herätä siihen itselle sopivaan aikaan. Olen ollutkin nyt yleisesti paljon virkeämpi ja iloisempi. Toki sitten työelämään siirtyessä täytyy varautua myös niihin aikaisiin herätyksiin, mutta nyt nautin näistä myöhäisistä herätyksistä, kun siihen mulla on vielä mahdollisuus.

Olen kuitenkin tyytyväinen, että en tehnyt lopettamispäätöstäni yhtään aikaisemmin, sillä olen kuitenkin saanut luistelulta niin paljon asioita, joista kaikista olen todella kiitollinen.

En ole ainakaan vielä kaivannut taitoluistelijan arkea. Jäälle olen päässyt luistelukouluohjaajan roolissa, joten ainakin jollain tapaa olen saanut pitää vielä lajia itselläni yllä. En ole kaivannut jokapäiväisiä monia tunteja kestäviä harjoituksia ja paineen alla kisaohjelmien harjoittelemista. Ainoastaan kroppani kaipasi jo melkein heti lopettamisen jälkeen urheilua, ikään kuin olisin saanut vieroitusoireita luistelun ja urheilun lopettamisesta. Aloinkin sitten urheilemaan ja liikkumaan muussa muodossa lopettamiseni jälkeen säännöllisesti, mutta omaa kroppaani ja mieltäni kuunnellen. Ostin kuukausikortin tanssisalille ja olen käynyt erilaisilla tanssitunneilla sekä ostin kuntosalijäsenyyden Fitness 24 7 -salille. Olen pyrkinyt urheilemaan tai liikkumaan lähes joka päivä ainakin tunnin, vapaapäiviä olen pitänyt aina kun siltä on tuntunut. En pakota itseäni mihinkään ja tavoitteenani tällä hetkellä liikunnan suhteen on pysyä hyvässä kunnossa ja huoltaa kehoa.

Jaksamisen lisäksi positiivista uudessa elämässäni on vapaus. Nyt minulla on mahdollisuus hakea kesätöitä sekä ehkä myös töitä koulun ohelle, ja olenkin viettänyt aika paljon aikaa työhakemusten tekemisessä ja työhaastatteluissa käymisessä. Sainkin jo kesäkuulle töitä lasten liikuntaleirien ohjaajana ja kyseisessä työssä voinkin hyödyntää omaa urheilutaustaani. Tavoitteenani olisi kuitenkin löytää vielä tämän työn lisäksi muitakin töitä. Olen myös haaveillut oman yrityksen perustamisesta, mutta näin nuorena ilman rahallisia säästöjä tai tarkkaa suunnitelmaa olisi se hankalaa. Ehkä vielä joskus saan toteutettua haaveeni, kun olosuhteet ovat siihen sopivat ja yritysidea selkeä.

Koulu on myös vienyt suuren osan päivistäni, sillä nyt olen ottanut itselleni tähän jaksoon enemmän kursseja verrattuna aikaisempiin jaksoihin. Koulun ja muiden asioiden lisäksi olen viettänyt aikaa kavereideni kanssa ja ollut tekemättä mitään sen ihmeempiä. Viime aikoina olen elänyt vähän sellaisella asenteella, että jos teen joka päivä jonkin yhden uuden tai jollain tapaa itseäni kehittävän asian, niin se riittää. En tiedä vielä tarkkaan, mitä tulen tulevana vuonna tekemään, mutta toivon, että eteeni aukeaisi vielä useita uusia mahdollisuuksia.

Taitoluistelu-uran lopettaminen / Quitting figure skating

(Translation in English after the Finnish part)

kuva: Mia Surakka / Mia-Tuote Oy

21.3.2018 Tein elämäni vaikeimman päätöksen - päätin lopettaa kilpaurani taitoluistelijana. Päätös oli todella vaikea, vaikka olinkin miettinyt sitä jo syksystä lähtien. Kuluneen kauden aikana olen ollut pitkään väsynyt ja ylikuormittunut. Koulun ja luistelun yhdistäminen tällä tasolla on vaikeaa, kun harjoitustunteja kertyy viikossa yli 20 tuntia, niin koulun ja treenien lisäksi vapaa-aikaa ei jää juuri yhtään ja palautuminen ja yöunet jäävät helposti liian vähäisiksi. Erityisen vaikeaa elämästäni teki se, että pyrin hoitamaan koulun sekä luistelun molemmat niin hyvin kuin vain pystyin ja arjen kokonaiskuormitus oli jo pitkään ollut minulla niin suuri, etten kokenut ikinä palautuvani tarpeeksi. Ehkä fyysisesti ehdin palautumaan, mutta en henkisesti. En enää nauttinut elämästäni samalla tavalla kuin ennen ja aloin vain haaveilla asioista, joita voisin toteuttaa "sitten kun on aikaa", "sitten kun ei enää tarvitse käydä aamutreeneissä" ja "sitten kun saan ihan itse päättää, mitä milloinkin teen". Aloin yksinkertaisesti kyllästymään kiireiseen ja aikataulutettuun elämääni ja vähitellen mieleeni hiipi ajatus taitoluistelun lopettamisesta. En halunnut enää elää elämää, josta en nauti. Lopullinen päätös lopettamisesta syntyi seurani kevätnäytöksen jälkeen yhdessä valmentajieni kanssa.

Tiedän, että olen saavuttanut aika paljon taitoluistelu-urani aikana, kuten mm. junioreiden Pohjoismaiden mestaruuden, kolme SM-mitalia sekä olen kahdesti päässyt Junioreiden Grand Prix -kilpailuihin ja ollut aikuisten sarjassa varasijalla EM-kilpailuihin. Parin viime vuoden aikana en kuitenkaan ole kehittynyt niin paljoa, kuin aikaisemmin kehityin, ja viime kausi meni kokonaisuudessaan huonommin kuin edeltävä kausi. Koska olen aina ollut perfektionisti ja tavoitteellinen luonteeltani, luistelu ei tee minua täysin onnelliseksi, jos en näe tekemisessäni kehittymistä tai tuloksia. Myös tämä on ollut yhtenä syynä lopettamiseeni. En enää usko tarpeeksi omiin kykyihini ja mahdollisuuksiini kehittyä luistelijana kohti kirkkainta maailman kärkeä. Ja jos ei usko omiin kykyihinsä, niin ei silloin voi kehittyäkään.

En koe, että minulta olisi jäänyt jotakin merkittävää saavuttamatta, vaikka en päässytkään EM- ja MM-kisoihin tai Olympialaisiin. En koe katkeruutta siitä, että en saavuttanut SM-mitalia aikuisten sarjassa, vaikka lähellä se olikin. Jos olisin nyt vielä päättänyt jatkaa luistelua ja tavoitella näitä asioita, olisi se vaatinut erittäin paljon energiaa, jaksamista ja sitoutumista vielä pitkän aikaa. En ehkä pystyisi siihen enää. Olenhan jo kuitenkin tähän asti antanut tälle lajille niin paljon koko lapsuus- ja nuoruusikäni ajan.

Suurin syy lopettamiseeni oli liian raskas elämäni, mutta muitakin syitä taustalta löytyi. Viimeisen kolmen vuoden aikana loukkasin kolme kertaa nilkkani (ensimmäisellä kerralla se murtui ja kahdella muulla kerralla venähtivät nivelsiteet). Nilkkavammojen jälkeen en ole voinut luottaa nilkkaani täysin ja jokainen vamma on tietysti estänyt harjoittelua ja kehittymistäni. Myös taitoluistelun kalleus ja sen vaikuttaminen perheeni taloudelliseen tilanteeseen oli myös yksi lopettamiseni syistä.

kuva: Mia Surakka / Mia-Tuote Oy

Äitini on aina rakastanut taitoluistelua, ja lopettamisestani kertominen hänelle ei ollut helppoa, sillä tiesin, ettei hän pitäisi siitä. Nyt olen kuitenkin alkanut ymmärtää, että en voi luistella vain miellyttääkseni äitiäni tai ketään muutakaan, jos itse en ole täysin tyytyväinen elämääni. Kaikista tärkeintä on tehdä tätä itseään varten. Päätöksenteon alkuvaiheessa pelkäsin, että mitä jos alan katumaan päätöstäni, mutta nyt alan olemaan jo aika varma siitä, että olen tehnyt oikean ratkaisun.

Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana tukemassa uraani. Erityisesti kiitos vanhemmilleni sekä isovanhemmilleni, sillä ilman heitä tämä ei olisi ollut mahdollista. Kiitos myös sponsoreilleni Mia-Tuotteelle upeista kisapuvuista, Golden Skatelle ammattitaitoisesta luistinhuollosta, Tampereen Urheiluakatemialle TOP-Team tukipalveluista, Autokoulu CAP:lle hyvästä ajo-opetuksesta sekä nice-skate.com taitorullaluistimista. Kiitos myös kaikille muillekin, jotka olette seuranneet uraani ja kannustaneet minua.

Nyt aion keskittyä uusiin asioihin elämässäni, kuten esimerkiksi valmentamiseen ja tanssiin. Ja saa nähdä, jos vielä jonakin päivänä päädyn show-luistelijaksi maailmalle.


in English:

On 21.3.2018 I made the biggest decision of my life - I decided to quit my figure skating career. The decision was really hard, even though I had been thinking about it since last autumn. I was quite tired, unhappy and not willing to go to morning practices for almost the whole competition season. It has been really hard for me to combine school and skating because I have always tried to do both of them as well as I can.

I know that I have achieved quite a lot in figure skating, but lately my skills have not improved that much and I haven't learned any new jumps. As I have always been a perfectionist and a goal-directed person, skating does not make me entirely happy if I don't see any results and progression.

There were many reasons why I quit figure skating, but the biggest reason was that I wasn't able to recover well enough from skating and school, and to be honest I didn't even like my everyday life anymore. It all was just too hard for me. When I came to the point that I woke up in the morning asking myself before the morning practice "Do I really have to go?" I started wondering why I was even doing something I didn't even enjoy. There are so many other things in life I can do, and I don't want to spend my life being unhappy and waiting for better times to come.

My mom has always loved figure skating, and it was hard to tell her about my decision, because I knew she wouldn't like it. But now I have started to realise that I can't do figure skating just for her if I am not entirely happy. This is my life after all. In the beginning I was afraid that some day I would regret that, but now I think I have made the right choice.

Figure skating is a very expensive hobby and that was also one of the reasons why I quit skating. I'm thankful to my parents and grandparents for financing my skating, even though it has not been easy for them. I also want to thank all of my sponsors for supporting me.

Now I'm starting to focus on new things in life, such as figure skating coaching and dancing. And who knows, maybe some day I will end up to performing in figure skating shows abroad.