Millainen on taitoluistelijan ruokavalio?

Monet ihmiset ovat elämäni aikana kysyneet, onko minulla jotakin tietynlaista ruokavaliota, jota minun pitää noudattaa taitoluistelun vuoksi. Vaikka en enää taitoluistelija olekaan, pyrin silti syömään edelleen aika samalla tavalla kuin aina ennenkin olen syönyt. Tosin joitain pieniä muutoksia olen tehnyt ruokavaliooni nyt taitoluistelun lopettamisen myötä, ja tässä postauksessa kerron niistä lisää.

Taitoluistelussa on tärkeää näyttää hyvältä ja kropassa ei saa juurikaan olla ylimääräistä rasvaa, joten ruokavalioon on kiinnitettävä huomiota. Ikinä meille ei kuitenkaan ole annettu mitään tiettyä suunnitelmaa, että mitä pitäisi syödä milloinkin, vaan enemmänkin on ohjeistettu yleisellä tasolla.

Näitä asioita pyrin suosimaan arkiruokailuissani:

- lautasmalli (puolet kasviksia, 1/4 proteiinia ja 1/4 hiilihydraatteja)

- runsaasti marjoja, hedelmiä ja salaattia

- maustamaton jogurtti, rahka

- puuro

- piltit

- vähärasvaiset ja -sokeriset tuotteet

- leivänpäällä kalkkunaleike kinkun sijaan

- kala ja kana

Näitä asioita pyrin välttämään:

- mehut ja limsat

- sipsit, karkit jne.

- makeat ja suolaiset leivonnaiset

- hampurilaiset, pitsa, nugetit, ranskalaiset, makkara, pekoni 

- vaaleat leivät

- maustetut jogurtit ja rahkat

- murot ja sokeriset myslit

- välipala- ja proteiinipatukat

- juustot

Välipaloina syön yleensä esimerkiksi hedelmiä, marjoja, rahkaa, jogurttia, pilttiä, ruisleipää Becelillä, kalkkunaleikkeellä ja kurkulla tai tuorepuuroa.

Miten ruokatottumukseni ovat muuttuneet huippu-urheilun lopettamisen myötä?

Nykyään mun ei enää tarvitse miettiä ihan niin tarkkaan sitä, kuinka paljon tai mihin aikaan tarkalleen voin syödä ennen urheilua, mutta taitoluistellessani liian suuri annoskoko tai myöhäinen syöminen hankaloitti hyppimistä. Kun urheilin viikossa yli 20 tuntia, kulutin myös enemmän energiaa kuin nyt kun liikun ehkä 5-10 tuntia viikossa. Olen siis hieman pienentänyt annoskokojani, esimerkiksi välipaloilla sekä aamu- ja iltapaloilla syön vähemmän kuin aikaisemmin, enkä edes aina syö iltapalaa enää. Ennen söin välipaloilla leipiä, hedelmää ja jogurttia, nykyään yleensä vain vähän hedelmää tai jogurttia (tai molempia, riippuen näläntunteestani). Koulussa meillä on ruokailu jo klo 11 ja itse herään vasta puoli yhdeksän aikoihin, joten nyt kun en enää käy aamutreeneissä, niin ei mun tarvitse syödä kovin runsasta aamupalaa.

Kuinka usein syön herkkuja? 

Pyrin syömään arjessani usein mahdollisimman terveellisesti, mutta ruokavaliooni mahtuu myös herkkuja. Pyrin noudattamaan 80/20-periaatetta, jossa 80% ruokavaliostani koostuu terveellisistä ruoista ja 20% jostakin muusta. Pienempänä pidin aina yhden herkkupäivän viikossa ja se oli lauantai, jota odotin aina koko viikon ja lopulta päädyin syömään karkkia ja suklaata kaksin käsin koko viikon edestä. Nykyään olen sitä mieltä, että itselleni sopii paremmin se, että annan itselleni myös viikolla luvan syödä pienen määrän herkkuja, jos siltä tuntuu. Näin pystyn hillitsemään makeanhimoani paremmin. 

Joskus jos haluan herkutella terveellisemmin, valitsen esimerkiksi marjoja tai hedelmäsalaattia ja siihen lisään vähän kermavaahtoa tai jäätelöä. Suurimpia herkkujani ovat kuitenkin suklaa, jäätelö, kakut ja itsetehdyt leivonnaiset. Tykkään herkutella myös pastalla ja kiinalaisella ruoalla. Suolaisisista herkuista, kuten pitsasta, hampurilaisista tai sipseistä en juurikaan tykkää, joten niitä mun tulee syötyä harvoin. Limsaa tai mehua en myöskään juo juuri koskaan.  

Jos haluat jatkossakin lukea multa ruoka-aiheisia postauksia, jätä kommentti! :)

Tapahtumia kuluneelta vuodelta

Tässä postauksessa kerron tapahtumista viimeisen puolen vuoden ajalta, joista en ole täällä blogissa juurikaan kertonut.

Kisakauteni alkoi syyskuussa, ja ensimmäiset kilpailut onnistuivat multa todella hyvin ja voitin kisan. Molemmissa valintakisoissa olin mitaleilla, ja syksyn aikana matkustimme myös kisareissulle Innsbruckiin. Kisat siellä eivät menneet kovin hyvin, mutta kokonaisuudessaan reissu oli kuitenkin kiva.

Joulukuun SM-kisoissa olin kuudes, viime vuonna olin neljäs. Harjoitusjakso syksyllä oli ollut huono, joten en voinut odottaakaan kisoista mitenkään erityisen hyvää menestystä. Yritin kuitenkin tehdä parhaani ja nauttia esiintymisestä yleisölle. 

Tänä vuonna Pohjoismaiden mestaruuskilpailut järjestettiin Rovaniemellä. Nämä olivatkin jo kuudennet PM-kilpailut, joihin pääsin edustamaan Suomea. Urani ehkä parhaimmat hetket ovatkin tulleet PM-kisoista, kuten esimerkiksi Junioreiden Pohjoismaiden mestaruus sekä myös Noviisisarjassa kultamitalin voitto.

Tällä kertaa kisat eivät onnistuneet toivotulla tavalla. Lyhytohjelmassa kaaduin kolmoisflipin, jossa nilkkani vääntyi. Pystyin luistelemaan ohjelman loppuun, mutta vapaaohjelmaan en enää pystynyt jatkamaan. Kisan keskeyttäminen harmitti todella paljon, sillä olin pohtinut urani lopettamista kevääseen ja tiesin, että nämä todennäköisesti jäisivät viimeisiksi arvokisoikseni. Ja oikeastaan ne jäivätkin koko urani viimeisiksi kilpailuiksi.

Vääntynyt nilkka oli sama nilkka, josta minulla viime keväänä venähti nivelsiteet, ja pari vuotta sitten siihen tuli pieni murtuma. Loppukevät kuluikin sitten nilkkaa kuntouttaessa, kevätnäytöstä harjoitellessa ja sen pohtimisessa, että aionko jatkaa uraani enää.

PM-kilpailuista Rovaniemeltä matkustin Ouluun siskoni luokse noin neljäksi päiväksi. Oulussa menin valmentamaan siskoni kanssa pieniä luistelijoita, vaikka alussa nilkkaani sattui vielä luistimilla seisominenkin.

Kevääseeni kuului myös yo-kirjoitukset, penkkarit ja abiristeily. Nuo kaikki tapahtumat olivat mieleenpainuvia kokemuksia, joita tuskin tulen unohtamaan. Abiristeilyn kohokohtana oli JVG:n esiintyminen, sillä JVG on yksi lempiyhtyeistäni.

Taitoluistelu-urani päättyminen tapahtui viikon seuramme kevätnäytöksen jälkeen. Lopettaminen oli ehkä suurin ja haastavin päätös, mitä koskaan olen joutunut tekemään. Päätös lopettamisesta ei syntynyt ihan hetkessä, sillä olin kuitenkin pitkään harkinnut ja pohtinut sitä.

Lopettamisen jälkeen elämäni on ollut erilaista kuin koskaan ennen. Olen itse saanut vapaasti päättää mitä teen milloinkin, ja olen kokenut vapauden mielekkääksi asiaksi. Olen mm. käynyt valmentamassa pienempiä luistelijoita, urheillut ja liikkunut omatoimisesti ja keskittynyt koulujuttuihin. Olen ollut ihan tyytyväinen päätökseeni.

Yo-tuloksia ja uusia haasteita

Moi!

Viime aikoina on ollut ihan superihania säitä, on ollut niin lämmin. Luin uutisesta, että viime kesänä hellepäiviä oli tasan yksi Tampereella, mutta tänä vuonna niitä on ollut jo nyt toukokuussa aika monta. Toivotaan, että nää lämpimät ilmat jatkuis vielä kesäkuussakin.

Viime viikolla julkaistiin kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset ja mä sain tietää matikan ja ruotsin arvosanat. Ruotsista sain E, mihin olin vähän pettynyt, sillä prelistä sain L. Matikasta sain M, jonka menen varmaan syksyllä korottamaan. Tavoitteena mulla olisi päästä vuoden päästä kauppakorkeakouluun, mutta tuskin sinne ainakaan todistusvalinnalla tulen pääsemään enkä välttämättä pääsykokeellakaan ekalla yrityksellä, sillä kilpailu kauppakorkeeseen on kovaa. Eniten mua kiinnostaisi siellä markkinointi, yrittäjyys ja johtaminen.

Kesäkuun alussa mulla alkaakin sitten kesätyöt liikuntaleirien ohjaajana. Pääsin vähän aika sitten myös Ekstraajille keikkatyöhön, eli siinä työssä teen satunnaisesti keikkavuoroja S-ryhmän kauppoihin, joko hyllytystä tai kassalla toimimista. Olinkin jo ensimmäisessä työvuorossani ja olihan se aika jännää, kun oli niin paljon asioita, mitä en vielä osannut ja muistanut. Vielä on siis paljon harjoteltavaa, mutta ehkä se tästä pikkuhiljaa kokemuksen myötä helpottuu.

Tajusin, että mulla on tosi paljon kuvia tallessa puhelimessani ja kamerassani tältä vuodelta, joita en ole tänne blogiin jakanut. Kuluneena vuonna mulla ei ollut aikaa, intoa eikä energiaa päivittää tätä blogia, koska olin tosi usein niin väsynyt ja uupunut arjesta. Blogini on siis ollut hyvinkin hiljainen jo pitkään, mutta nyt ajattelin korjata asian ja postailla useammin. Tässä koeviikon lukemisten ohessa yritän siirtää ja läpikäydä niitä puhelimen muistiani täyttäviä tuhansia kuvia, jotka eivät ole missään vaiheessa vielä koneelleni päässeet.

Ajattelin tehdä ainakin pari luisteluaiheista postausta, toisen mun urani viimeisestä kaudesta ja toisen yleisesti mun luistelu-urastani. Miltä kuulostaisi? :)

Elämä ilman luistelua

Siitä on nyt vähän yli kuukausi aikaa, kun tein tähänastisen elämäni suurimman päätöksen - taitoluistelun lopettamisen. Elämäni ilman luistelua on ollut aika lailla sellaista kuin sen kuvittelinkin olevan, eli rennompaa ja vapaampaa. Enää mun ei ole tarvinnut herätä puoli seitsemältä aamulta liian lyhyiden yöunien jälkeen aamutreeneihin, vaan olen saanut herätä joka päivä vasta kahdeksan jälkeen (lukuunottamatta yhtä päivää, jolloin heräsin kuudelta Vantaalla pidettävää luistelukouluohjaajakoulutusta varten). Itse en ole yhtään aamuihminen, joten on ollut tosi ihanaa saada vihdoin herätä siihen itselle sopivaan aikaan. Olen ollutkin nyt yleisesti paljon virkeämpi ja iloisempi. Toki sitten työelämään siirtyessä täytyy varautua myös niihin aikaisiin herätyksiin, mutta nyt nautin näistä myöhäisistä herätyksistä, kun siihen mulla on vielä mahdollisuus.

Olen kuitenkin tyytyväinen, että en tehnyt lopettamispäätöstäni yhtään aikaisemmin, sillä olen kuitenkin saanut luistelulta niin paljon asioita, joista kaikista olen todella kiitollinen.

En ole ainakaan vielä kaivannut taitoluistelijan arkea. Jäälle olen päässyt luistelukouluohjaajan roolissa, joten ainakin jollain tapaa olen saanut pitää vielä lajia itselläni yllä. En ole kaivannut jokapäiväisiä monia tunteja kestäviä harjoituksia ja paineen alla kisaohjelmien harjoittelemista. Ainoastaan kroppani kaipasi jo melkein heti lopettamisen jälkeen urheilua, ikään kuin olisin saanut vieroitusoireita luistelun ja urheilun lopettamisesta. Aloinkin sitten urheilemaan ja liikkumaan muussa muodossa lopettamiseni jälkeen säännöllisesti, mutta omaa kroppaani ja mieltäni kuunnellen. Ostin kuukausikortin tanssisalille ja olen käynyt erilaisilla tanssitunneilla sekä ostin kuntosalijäsenyyden Fitness 24 7 -salille. Olen pyrkinyt urheilemaan tai liikkumaan lähes joka päivä ainakin tunnin, vapaapäiviä olen pitänyt aina kun siltä on tuntunut. En pakota itseäni mihinkään ja tavoitteenani tällä hetkellä liikunnan suhteen on pysyä hyvässä kunnossa ja huoltaa kehoa.

Jaksamisen lisäksi positiivista uudessa elämässäni on vapaus. Nyt minulla on mahdollisuus hakea kesätöitä sekä ehkä myös töitä koulun ohelle, ja olenkin viettänyt aika paljon aikaa työhakemusten tekemisessä ja työhaastatteluissa käymisessä. Sainkin jo kesäkuulle töitä lasten liikuntaleirien ohjaajana ja kyseisessä työssä voinkin hyödyntää omaa urheilutaustaani. Tavoitteenani olisi kuitenkin löytää vielä tämän työn lisäksi muitakin töitä. Olen myös haaveillut oman yrityksen perustamisesta, mutta näin nuorena ilman rahallisia säästöjä tai tarkkaa suunnitelmaa olisi se hankalaa. Ehkä vielä joskus saan toteutettua haaveeni, kun olosuhteet ovat siihen sopivat ja yritysidea selkeä.

Koulu on myös vienyt suuren osan päivistäni, sillä nyt olen ottanut itselleni tähän jaksoon enemmän kursseja verrattuna aikaisempiin jaksoihin. Koulun ja muiden asioiden lisäksi olen viettänyt aikaa kavereideni kanssa ja ollut tekemättä mitään sen ihmeempiä. Viime aikoina olen elänyt vähän sellaisella asenteella, että jos teen joka päivä jonkin yhden uuden tai jollain tapaa itseäni kehittävän asian, niin se riittää. En tiedä vielä tarkkaan, mitä tulen tulevana vuonna tekemään, mutta toivon, että eteeni aukeaisi vielä useita uusia mahdollisuuksia.